spek.bonsait.fi

Helsingin
pelastuslaitoksen
palomuseo

Erottajan pelastusasema
Korkeavuorenkatu 26,
00130 Helsinki

Avoinna
ke ja su 12:00-16:00 yleisölle
ti päivällä ja to illalla ryhmille
Ryhmävaraukset: jari.auvinen@hel.fi

Sisäänpääsymaksu
2 euroa, alle 15-vuotiaat lapset ilmaiseksi


 

Palopäällikkö Rainer Alho

Palopäällikkö Rainer Alho

Pikkukuvia klikkaamalla saat näkyviin suuremman kuvan ja mahdollisen kuvatekstin.

Museon palopäällikön aloitteesta

Käänne tapahtui palopäällikkö, sittemmin pelastuskomentaja Rainer Alhon toimikaudella (1971 -1997). Alho oli voimakas uudistaja ja edelläkävijä koko maan pelastustoimen mittakaavassa ja arvosti myös historiantuntemusta kehityksen perustana. Alho panosti myös palokunnan julkisuuskuvaan ja näkyvyyteen merkittävinä tekijöinä laitoksen toimintaedellytysten ja kehittämisen tukena. Tässä työssä myös kunniakkailla perinteillä oli siis tärkeä osansa.

Esimerkiksi vuonna 1976 järjestettiin Helsingin kaupungintalolle palolaitoksen toimintaa esittelevä "Palolaitos - Pelastuskeskus" -näyttely, jossa oli esillä myös jonkin verran tulevan palomuseon esineistöä.

Yksi museohankkeen kannalta ratkaisevia ensiaskeleita oli Erottajan paloaseman peruskorjauksen (1978-81 )yhteydessä Erottajalta uudelle keskusasemalle siirtyneiden työpaja ym. toimintojen myötä vapautuneiden tilojen varaaminen palopäällikön toimesta museolle.
Merkittävää on myös että vaikka museon rakentaminen käynnistettiin palopäällikön toimesta sen toteutti ryhmä vapaaehtoisesti hankkeeseen lähteneitä palomiehiä. Keskeisenä hahmona ja suunnittelijana toimi Kari Luotonen. Mukana olivat myös Martti Mäkelä, Hans Huldin, Raimo Heikkinen, Markku Lehmuskallio, Ronald Ahlberg ja Klaus Ahlberg sekä veteraanit Martti Hytti ja Heikki Luoti. Lisäksi hankkeeseen osallistui laitoksen teknistä henkilöstöä. Mukana oli isommalla tai pienemmällä panoksella sen verran iso joukko palolaitoksen väkeä ettei kaikkien mainitseminen ole tässä mahdollista. Talkootyöllä ja hengellä oli silti keskeinen merkitys museon synnyssä.
Museolle ei ollut myöskään erillistä budjettia, vaan hanketta vietiin eteenpäin varojen salliessa ja kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Näin muutenkin sivutoimisesti tehty työ vei useamman vuoden.

Museon juhlallisia avajaisia vietettiin 12.2.1986. ja sitä on pidetty siitä lähtien avoinna yleisölle kerran viikossa kesäkuukausia lukematta. Aukiolo oli nimenomaan palopäällikkö Alhon tavoite. Olihan kyseessä Suomen ensimmäinen yleisölle avoin palomuseo. Alkuvuosina aukiolosta ja museo-opastuksesta sekä ryhmävierailuista vastasi sivutoimisesti pieni ryhmä palomiehiä sekä tiedotuspäällikkö Pentti Grönroos.

Aikaa myöten aktiivisuus hiipui ja jossain vaiheessa aukiolon jatkuvuus oli vaakalaudalla.
Tilanne muuttui 1989 kun palotoimen historiaa harrastanut Jari Auvinen ryhtyi hoitamaan museota. Hän on toiminut aktiivisesti myös nuoremman kaluston ja kaikenlaisen historiallisen dokumenttiaineiston tallentamisessa sekä laitoksen veteraaniautojen kunnostuksessa. Vuodesta 2002 toisena museo-oppaana - ja hoitajana on toiminut myös Jussi Kivi. Vuodesta 2008 toisena museon hoitajana on toiminut myös Christer Blomqvist.  

Museo on täysin uudistettu, helmikuussa 2014 avattavalla näyttelyllä. Museo toimii päätoimisella pohjalla.