Palokuntien varhaishistoria

Palokuntien esihistoria ajoittuu jo kahden tuhannen vuoden taakse Rooman valtakunnan ajoille. Tuolloin keksittiin myös ensimmäiset paloruiskut. Rooman imperiumin hajottua palontorjunnan kehitys katkesi kuitenkin vuosisadoiksi. Tulipalot olivat silti eurooppalaisten kaupunkien jatkuvina vitsauksina satojen vuosien ajan. Aika ajoin kokonaisia kaupunkeja tuhonneet kaupunkipalot ja kaupungistumisen kasvu johtivat hitaasti myös palontorjunnan kehittymiseen.

Ennen palokuntien perustamista kaupunkien palontorjunta perustui erilaisiin tulenkäsittelyä koskeviin ennaltaehkäiseviin määräyksiin ja kaupunkien kaduilla kierteleviin palovartijoihin. Tulipalon sattuessa turvauduttiin kaupunkilaisten yleiseen sammutusvelvollisuuteen.

Palokuntien perustaminen lähti käyntiin 1700-luvulla. Tuolloin perustettiin ensimmäiset vakinaiset palokunnat Euroopan suurkaupunkeihin Pariisiin ja Wieniin. Myös vapaaehtoinen palokuntaliike sai alkunsa samalla vuosisadalla Amerikassa. Palokuntien perustamisen tahti kiihtyi 1800-luvulla ja vapaaehtoisesta palokuntaliikkeestä kehittyi myös merkittävä yhteiskunnallinen kulttuuritekijä 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien.

Palokunta Suomessa

Suomen ensimmäiset palokunnat olivat vuonna 1838 perustettu Turun VPK ja 1861 perustettu Helsingin vakinainen palokunta. Venäläisten vallanpitäjien poliittinen epäluulo jarrutti pitkään vapaaehtoisten palokuntien perustamista joka pääsi käyntiin vasta 1860-luvun puolivälistä lähtien. 1930-luvulla säädetyn Suomen ensimmäisen palolain voimaantuloon asti palontorjunta oli vain kaupunkien omien järjestysmääräysten alaista ja maaseudulla täysin vapaaehtoista.

Erilaisia palokuntia

Vuodesta 2004 lähtien pelastustoimesta ovat vastanneet 22 aluepelastuslaitosta (alueellinen pelastustoimi). Aluepelastuslaitokset käyttävät sammutus ja pelastustehtävissä hajautetusti välittömässä lähtövalmiudessa olevien vakinaisten (vakinainen palokunta) palomiesten, sekä kotoaan tai työpaikaltaan hälytettävien toimenpidepalkkaisten, (toimenpidepalkkaiset ja puolivakinaiset palokunnat ) sivutoimisten tai vapaaehtoisten(vapaaehtoiset palokunnat) palokuntalaisten miehittämiä yksiköitä. Näiden lisäksi erilaissa laitoksissa ja teollisuusyrityksisä toimii myös tehdas – ja laitospalokuntia (tehdaspalokunnat tpk).

Hälytysjärjestelmiä

Eri palokuntamuotojen hälyttämisessä on käytetty erilaisia järjestelmiä. Vakinaiset palokunnat on hälytetty sisäisillä hälytysjärjestelmillä, mutta muiden palokuntien kuten vpk:n hälyttämisessä on käytetty mitä erilaisimpia välineitä torvista ja vellikelloista suuriin hälytyssireeneihin ja nykyisiin matkapuhelimiin.